Elämää talossa

—Ajatelkaa sentään miten paljon kuluja minulla on! kapteeni huusi. — Vuokra, siivous, portinvartija, kaksi palvelustyttöä ja lisäksi voitelurahat kytille ja lehtimiehille. Oikeastaan pitäisi ottaa enemmänkin kuin puolet.

Minä nyökyttelin päätäni myöntelevästi ja valmiina kannanottoon.

—Mutta otatte korkean hinnan ruoasta ja majoituksesta.

—Saman verran kuin mikä tahansa perhehotelli Alameda Barão de Limeiran varrella. Minä en nylje ketään. Ne jotka eivät ole tyytyväisiä, menkööt matkoihinsa. Onhan niitä jos jonkinlaisia loukkoja teitä odottamassa. Sen kuin menette, mutta minä tiedän ettei kulu kuukauttakaan, kun palaatte häntä koipien välissä takaisin. Pahimmassa tapauksessa päädytte Seiska tarjous lehteen. Miehet pitävät kauniista, siisteistä ja viihtyisistä taloista. Meidäthän elättää juuri se, miltä me näytämme!

kala tarjous lehtitarjousEn ole kertonut palvelijoista, jotka kuuluivat erottamattomasti laivaväkeen. Varasteleva bahialaistyttö oli Rutona, luonteeltaan kelvoton mutta ruoanlaittajana nero. Hänen banaaninlehdessä kypsennetyt kalansa ja bahialaispannunsa lisäsivät elämäni autuutta. Siivooja, nimeltään Dina, oli albinotyyppiä ja suolahapossa uitetun näköinen. Lopuksi pitää vielä mainita portinvartija, meidän Buster Keatonimme, laiha ja vaitelias mies, jolla oli niin vartalonmyötäinen hännystakki kuin se olisi ollut liimattu. Yleinen otaksuma sekä myös poliisien käsitys oli, että hän käytti huumausaineita. Totta puhuen hän oli hankkinut hyvinä aikoina sieviä rahasummia. Viisikymmentä mil-reisiä yössä tai enemmänkin. Olennaisen leiman madame Iaran talolle antoivat kuitenkin myös asiakkaat, sekä satunnaiset että vakituiset. Satunnaisia ei ollut enempää kuin keskimäärin kymmenen päivässä. Vain lauantaisin ja juhlapäivien aattoina oli tungosta ja jonoja. Liikettä alkoi esiintyä heti lounaan jälkeen, ja sitä jatkui neljään asti aamuyöhön. Kaikki huoneet oli varattu, ja sen vuoksi minä sain viipyä ulkona hyvin myöhään. Voin kertoa, että valtaosa asiakkaista edusti laajaa keskiluokkaa, sillä eihän työläisillä ollut varaa maksaa vaadittuja hintoja. He olivat apulaisjohtajia ja johtajia, opettajia, merkonomeja, ylioppilaita, hyväpalkkaisia virkamiehiä ja pankkivirkailijoita, pienteollisuuden- ja liikkeenharjoittajia, lehtimiehiä, kabareemuusikkoja, kiireisiä vastuuntuntoisia perheen-isiä sekä suuri joukko sisämaasta tulleita vieraita, muun muassa kaupunginjohtajia, päätoimittajia, peliluolan pitäjiä, suurkaupungin sokkeloihin eksyneitä turisteja sekä kuolleiden pikkukaupunkien lääkäreitä ja lakimiehiä. Kaikki olivat kunnon ihmisiä, ja koettuaan lyhyen romanssin Teresan, Seiskan, Simonen, Luanan tai jonkun muun kanssa he poistuivat talosta onnellisina ja tyytyväisinä muuntaen autuaan olonsa viimein kolikoiksi, jotka päätyivät Buster Keatonimme harjaantuneeseen kouraan.

Nämä olivat satunnaisasiakkaita, jotka pistäytyivät talossa ani harvoin, vain voidakseen kehua, että he olivat nähneet elämää. He olivat ihmisiä, jotka kotiin tultuaan painuivat seikkailuaan häveten keittiöön juomaan maitoa ja tunsivat aitoa tarvetta suudella lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Tällaisia olentoja olisi tarvittu madame Iaran liikkeen pystyssä pitämiseksi tuhansittain, mutta onneksi oli olemassa muita.

Aikakauslehti nuorille

Tuskin olin päässyt partiosta eroon, kun jaloissani tapahtui merkillinen ilmiö: ne alkoivat kasvaa. Havaitsin että samoin kävi käsilleni, vartalolleni ja kaikelle muullekin. Kasvojeni iho koki näkyvän muutoksen, niin että muuan talon asiakkaista lahjoitti minulle parranajokoneen. Kasvoin runsaan vuoden kuluessa kaksitoista senttiä, ja minun täytyi kirjoittaa paljon kirjeitä, jotta voin ostaa uusia vaatteita. Miten ylpeänä tulinkaan vaatturi Garcian luota pitkissä housuissani, jotka kuitenkin jo muutaman kuukauden päästä olivat lyhyet, koska ne olivat kutistuneet ja koska minä olin kasvanut vielä lisää. Kun täytin kuusitoista, kapteeni järjesti komeat juhlat samppanjatarjoiluineen kaikkineen ja minä sain valtavasti lahjoja. Minulle oli muun muassa tilattu aikakauslehti nimeltä Nuorten maailma, sillä olin ihastunut sarjakuviin, etenkin sellaisiin, joissa näki kauniita tyttöjä vähissä vaatteissa.